David Nicholls: Sinä Päivänä
Otava, 2011
Sivuja: 507
Suomentanut: Sauli Santikko
Laji: Parasta kesäistä laituriviihdettä
David Nichollsin Sinä Päivänä luin juhannuksena viikonloppulomani aikana. Teos on miellyttävä pehmeäkantinen tiiliskivi, mutta sen lukee erittäin nopeasti. Makasin laiturilla auringon lämmittäessä selkää ja nautiskelin sydämen kyllyydestä. Valitettavasti ehdin vasta nyt kirjoittamaan siitä blogiini, eivätkä lukemisenjälkeiset hihkuvat tunnelmat välity tänne suoraan. Minusta myös tuntuu, että kaikki oleellinen kirjasta on jo sanottu, sillä niin hyviin arvioihin törmää sekä täällä blogeissa, että lehtikritiikeissä.
Luin jo liepeistä, että teoksesta on tulossa elokuva, mutta varmasti ilman tätä tietoakin olisin tuntenut teoksessa tietynlaisen cinemaattisen hohdon. Sinä Päivänä on kertakaikkisen ihana, romanttisen kepeä, koskettava. Voisin käyttää tähän kesäherkkuun, vaikka millaisia ylisanoja, sillä lajissaan se on todella hyvin toteutettu. Monet kirjailijat sanovat, että toisinaan kirjan henkilöt ottavat vallan ja kirja kirjoittaa itse itsensä. Tätä teosta lukiessa puolestaan tuntui, kuin kirja olisi lukenut itsensä minulle.
Sinä Päivänä kertoo kahden ystävyksen Emman ja Dexterin tarinan. Se ei tyydy olemaan silti pelkkää ihmissuhdekerrontaa, vaan tuntuu imaisevan lukijan lukemaan vähän myös itsestään. Tarina alkaa heidän ensimmäisestä yhdessä vietetystä vuonna 1988 ja etenee kohti nykyhetkeä. Hämmästyin lukiessani myöhemmin Hesarin kriitiikistä: "Kirjailija on keksinyt näppärästi seurata tapahtumia vain joka heinäkuun 15. päivä. Neulanterävissä syöksyissä nykyhetkeen valotetaan myös kuluneen vuoden tapahtumia." En ollut tajunnut ollenkaan lukiessa kiinnittää huomiota siihen, että tapahtumat kulkivat tasaisin hyppäyksin päivälleen vuoden välein. Olen selvästi uppoutunut tarinaan - eikä ihme - siihen ihastuneena hukkuen.
Saako sanoa, että Sinä Päivänä oli parasta viihdettä pitkään aikaan, ilman että siinä olisi joku inhottava hömpähtävä kaiku.
Blogeissa pyörinyt: Susa, Anni M., Kirjapeto, Ilse ...
Tämä kuulostaa niin minun viihderomskultani - valitettavasti aika moni muu on samaa mieltä joten kirjastosta joutuu odottamaan tovin!
VastaaPoistaKiitos Hanna tästä arviosta! Laitetaan ehdottomasti korvan taakse syksyn stressipäiviä varten :>
VastaaPoistaOi, ihanaa! Olen ihan varma, että pidän tästä, koska brittiläisyys ja fiksusti kirjoitettu romanttisuus ovat minulle nk. varma nakki. :-)
VastaaPoistaMinä hain tämän tänään kirjastosta ja muutama kesken oleva kirja on luettava pois alta ennen kuin pääsen tämän kimppuun. Odotan jo;)
VastaaPoistaTelepatiaa ♥ Sillä juuri tänään mietin, että milloinkahan kirjoitat tästä kirjasta ja nythän täällä olikin ;)
VastaaPoistaTämä oli ihana viihdekirja ripauksella syvällisyyttä ja tietyllä brittiläisellä pilkkeellä silmäkulmassa :)
Kiitos hyvästä arviosta! Olen varma että minäkin tulen ihastumaan tähän kirjaan. Odotan kiihkeästi kirjaa kirjastosta, varausjonossa tuntuu vain olevan koko Tampere ennen minua. :( Pitänee varmaan kohta marssia kirjakauppaan ja ostaa oma kappale. :)
VastaaPoistaKatselin muuten blogisi sivupalkin lukijalistaa enkä löytänyt sieltä itseäni vaikka varmuudella olen ollut lukijasi jo monen kuukauden ajan. Blogger sekoilee taas, tämä ei ole ensimmäinen blogi josta oma kuvake on kadonnut lukijapalkista. No, nyt se on taas siellä, aloin (taas) lukijaksesi. :D
Voi miten hyvin sanottu tuo viimeinen lauseesi! "Ei inhottavaa hömpähtävää kaikua"!!! Eipä ollut minustakaan, vaan aivan vain ihanaa kesälukemista.
VastaaPoistaOlisi se kyllä yhtä ihana talvellakin, luulen. :)
Oi kiitos ihanista kommenteista! On ihana tulla blogiin kiireiden keskellä ja huomata, että tänne on näin moni jättänyt kivan viestin käynnistään. :)
VastaaPoistaMaria, mie olen kova kyttäämään kirjastojen uutuuslistoja ja varailen kirjoja heti kun ne ilmestyvät muovitettavaksi. Juri on vielä onnekkaasti kirjastossa töissä, joten kotiinkuljetus hoituu samalla. :)
Linnea, korvasi pullottavat pian näitä ihania kirjoja. hih.
Katja, ihan varmasti pidät. Sen sijaan mie olen alkanut miettimään, että minun pitäisi lukea se Foenkinoksen Nathalie-kirja uudelleen, sillä se tuntuu olevan kaikkien mielestä yliverto ja mie en jaksanut syttyä edes henkilöhahmojen ironisesta käsittelystä, mie vain inhosin sitä päähenkilöä niin paljon. :D
Sanna, kiva kuulla, että tämä on sinulla pian luennassa. Minusta on mukava käydä sitten lukemassa tutusta kirjasta muidenkin kommentteja. Olisin voinut osallistua tällä Susan tiiliskivi-haasteeseen, mutta ehdin lukea sen ennen haasteen alkua. Täytyy yrittää löytää toinen yhtä helppolukuinen paksukainen heinäkuun iltoihin.
Susa, joo. Hyvää telepatiaa <3 Mie olen aikonut kirjoittaa tästä monta monituista päivää ja olin ehtinyt kuvata tuon kannenkin aikapäiviä sitten, mutta niin vain nämä postaukset venyvät. Minulla on kännykkään kirjoitettu 20!! bloggauksen muistilista, joista ensimmäisenä pitäisi tuo ihana Kindle esitellä blogissa. :)
Sara, kiitos kun ryhdyit uudelleen lukijakseni. :) Blogger on todella paljon kiukutellut viime aikoina ja toivon, että iso päivitysmuutos, joka on tuloillaan, lopettaa nämä ongelmat.
VastaaPoistaIlse, Jos olisin lukenut tämän talvella olisin kirjannut varmasti yhtä ihastuneena lajin kohdalle, Parasta talvista villasukkaviihdettä. :D