15.5.2012

James Franco: Palo Alto

James Franco: Palo Alto 
Schildts & Söderströms, 2012 
Palo Alto, 2010 
Suomennos: Jaakko Kankaanpää 
Sivuja: 206 
Kansi: Emmi Kyytsönen 
Genre: dirty realism  
Lisäksi: 
Franco on näyttelijä, ohjaaja, käsikirjoittaja, kuvataiteilija, Yalen tutkija. Novellikokoelma Palo Alto on hänen esikoisteoksensa.

Michael Cunningham kuvaa etuliepeessä teosta: "Tyystin tunteilematon ja häikäisevän synkkä". James Franco on puolestaan kirjannut loppusivun kiitoksiin saaneensa oppia ja apua Cunninghamilta kirjoitustyöhönsä. Uskon molempia herroja, sillä Palo Alto sisältää hyvin synkkiä, tunteettomia ja häikäilemättömyyttä. Mutta Cunningham olisi voinut vinkata Francolle, että vaikka toisto luo merkityksiä, novellikokoelmassa toisteiset tarinat kääntyvät ennen pitkää itseään vastaan.

Palo Alto on novellikokoelma amerikkalaisten vieraantuneiden lähiönuorten arjesta. Kurjuuden kukoistuksesta syntyy kiinnostavia tarinoita. Kertojina toimivat nuoret miehet ja naiset, hyvin samanääniset ja -kaltaiset, mutta yhtä elävät, todelliset ja vialliset. Novellit tuntuvat samaan aikaan todella rehellisiltä puheenvuoroilta, mutta niiden rumuuden vuoksi niitä ei aina oikein haluaisi uskoa. Kuinka ylpeä on kertoja novellissa "Tapetaan eläimiä", kun hän kuvailee miten hän poikaporukassa ampuu pikkulintuja. Miten historian tunnilla esitetty väittely orjuudesta kääntyy tuntien ulkopuolella todelliseksi väitteeksi. Näytelty on totta, jos se ääneen sanotaan. Seksiä, huumeita, hyväksikäyttöä, tappeluita, vertaviinaaväkivaltaa. Niistä on tavallisten nuoren elämä tehty.

Mutta mitä jää lukemisen jälkeen käteen?
En suosittele tämän novellikokoelman lukemista yhdeltä istumalta, sillä aiheiden samankaltaisuus puuroutuu samaksi massaksi. Kertojat muistuttavat liikaa toisiaan ja ainakin minulta rumuuden tehokkuus häviää, kun sama lakoninen ääni toistaa tarinan vaikkakin eri vivahteiden kautta.
Ymmärrän myös, miksi monet vierastavat novellikokoelmia ja pitävät "eheämmistä" pitkistä romaaneista, joissa henkilöiden tekoja motivoidaan pidempään. "Emily"-novellia olisin voinut lukea pidempäänkin, sillä hyvin erilaisesta miljööstä huolimatta jokin tarinassa muistutti omista teinivuosista. Pidin Francon saarnaamattomuudesta ja siitä, ettei asioita katsota ylhäältä alaspäin. Aion jatkossakin lukea häneltä lisää, sillä on kiinnostava nähdä, mihin suuntaan monilahjakkuus vie kirjoituksiaan.

11 kommenttia :

  1. Hyvä neuvo bloggauksessa, monesti tällaiset kokoelmat lukee liian nopeasti ja juttu junnautuu.
    Minulle tulee Palo Altasta mieleen tietotekniikan kehitysprojektit, mutta jos se pitää paikkansa, Jenkkilä, jonka luulen olevan näyttämö, sisältää suuret kontrastit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on sellainen novellikokoelma, joka mielestäni syö vähän itseään kerralla luettuna. Harmittaa ihan, että luin sen jo, sillä nyt olisin taas synkempien tarinoiden fiiliksessä. :) Joo, amerikkalainen lähiö on näyttämönä.

      Poista
  2. Kiitos lukuvinkistä! Joskus sattui silmääni otsikko monilahjakkaasta Francosta, mutten tiennyt hänen olevan kirjailijakin, saati, että hänen teoksiaan olisi suomennettu. Menee kyllä luettavien listalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hän on kyllä huikaisevan lahjakas ja älykäskin, sillä pystyy toimimaan sujuvasti niin monella kentallä. Mielenkiintoista lukea sitten arviosi kirjasta. :)

      Poista
  3. Luin itsekin tämän aivan äsken ja heräsi samansuuntaisia ajatuksia, etenkin juuri tuon samankaltaisuuden / toiston suhteen. Mielipiteeseeni ehkä tosin vaikutti se, että innostuin lukemaan kirjan melkein yhteen putkeen läpi, jolloin tarinoiden yhtäläisyydet huomasi helpommin kuin ehkä vähitellen lukemalla olisi huomannut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomasinkin kirjoittamisen jälkeen puhelimeni päivitetyistä bloggauksista, että olit kirjoittanut tästä myös ja hyvin samankaltaiset olivat ajatuksemme teoksesta! Kirjoitinkin tuohon ylle Jokelle, että harmittaa vähän että luin teoksen kerralla, sillä nyt olisin taas synkemmän tarinan fiiliksessä. Olen toisaalta lukenut nyt pari päivää käännösdekkareita, joissa synkkyyttä ei kaihdeta. Olen lomailemassa kotiseudulla, ja täällä on todella kylmä ja nyt sataa vielä vettä, joten tuntuu ihan syksyltä. Siksi murhat maistuvat. :)

      Poista
  4. Minuakin tämä kirja kiinnostaa. Franco on jostain syystä kiinnostava persoona, joten mielelläni otan selvää miehen kirjoitustaidoista vaikken novellien suurin ystävä olekaan ;).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitten kannattaakin lukea novelli pari kerrallaan ja lukea joku erilainen teos välillä. Mie en ole tutustunut oikeastaan juuri yhtään Francon elokuviin, joten nyt kiinnostuin katsomaan niitä, josko hänen rooleissaan olisi jotain samaa kuin teoksessa.

      Poista
  5. Kiinnostavaa! Kuulostaa kirjalta tismalleen meikäläisen makuun. Pitää tosin muistaa rajoittaa tahtia – olen sellainen ahmattilukija, että pysähtyminen on välillä vaikeaa. Pitäisi muistaa se juuri novellien kanssa. Katsotaan, josko tämä tulisi jossain vastaan.

    VastaaPoista
  6. Heippa Hannuli! Franco on alkanut kiinnostaa minua viime aikoina (eikä vähiten siksi, että Cunningham hänestä niin tykkää, katsoin netistä jonkun heidän yhteishaastattelunsakin), joten tämä juttusi kiinnosti myös. Kiitos siitä! Luen tämän vielä joskus.

    VastaaPoista
  7. Luin kirjan muutama päivä sitten ja Franco näyttäytyi minulle aivan uudessa valossa. Kiitos yhteishaastatteluvinkistä, se on ehdottomasti etsittävä.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!