Aikamme kertojia -viikko

Nyt ollaan syksyssä jo niin pitkällä, että Helsingin kirjamessuilla ilmestyvät kirjat ovat painossa. Olen kaivannut bloggaamista ja lukemista ja lupasin itselleni jossain vaiheessa tiukkaa loppukiriä, että pidän kunnon loman: lepään ja luen. Haaveilin myös Katjan esimerkin innoittamana teemaviikosta. Koko viikon kirjat liittyisivät jollakin tapaa toisiinsa. Katja aloitti teemailun keltaisella syyskuulla, ja hän luki yhden viikon aikana neljä Tammen Keltaisen kirjaston kirjaa. Norkku taas luki yhden viikon ajan e-kirjoja. Mie haluan lukea puolestani nyt WSOY:n Aikamme kertojia -sarjan teoksia.

Teen nimittäin alkuunsa tunnustuksen. Olen jo jonkin aikaa ostanut näitä varastoon. Kerään nimittäin tätä "punaista"/"oranssia" -sarjaa, mutta en ole lukenut omistamistani kirjoista vielä yhtäkään. Järjetöntä touhua? Ehkä, mutta siksi juuri tein tästä lukuviikoksi itselleni porkkanan (sopii hyvin sarjan väreihin). Kävin ostamassa vielä lisää kolme ja sain rakkaalta ystävältäni lahjaksi kaksi. Nyt on siis kirjoja, mistä valita. Tein pienen kyselyn tuohon blogini sivupalkkiin (ensimmäinen blogikyselyni koskaan) ja toivon, että äänestätte sieltä tai kommenteista, että mitä kirjoja minun pitäisi ainakin lukea. Lisäksi, jos jollakin on Michel Houllebecqin Maasto ja kartta myynnissä, niin ostaisin kirjan erittäin mielelläni kokoelmiini (ja tietysti myös luettavaksi!)

Minulla on vielä kaksi kirjaa työn alla, maanantaina molempien pitäisi lähteä painoon, joten aloitan teemaviikkoni silloin. Tässä voi käydä miten vain, ehkä luen yhden kirjan ja nukun loppuviikon. Tai luen päivän aikana kolme. Mutta on mielenkiintoista virittäytyä taas lukutahtiin, pitää vapaita iltoja ja viikonloppuja. Lukealukealukea! En ole aikoihin lukenut näin paljon, mutta samalla hyvin vähän. Minulla on ollut kahden ja puolen kuukauden aikana yksi vapaapäivä, jolloin en tehnyt yhtään töitä ja lisäksi olin yhden viikonlopun minilomalla Tallinnassa. Mutta olen kaivannut vapaa-ajan lukemisen pariin, sillä huomaan usein selailevani nettikirjakauppojen tarjontaa, huuto.nettiä ja olen ostanut syksyllä ihan hirmuisesti kirjoja. Siksi näitä punaisiakin (tiedän, että ne ovat useimpien mielestä enemmän oransseja, mutta Otavan sinisten ja Tammen keltaisten joukkoon ei oikein sovi muu kuin punainen) on kertynyt luettavaksi jonkin verran.

Olen myös suunnitellut, että uusisin 24 tunnin lukuhaasteeni, mutta tällä kertaa novellikokoelmilla. Kun luin ensimmäisen haasteen aikana 9 kirjaa, tuntui välillä että pää meni pyörälle monista eri tarinoista, mutta siinä oli myös samalla jotain mielettömän inspiroivaa. Miltä tuntuisi kymmenkertaistaa erilaiten tarinoiden määrä niin että se ajan puitteissa olisi mahdollista? Tietysti novellikokoelmilla! Lisäksi 12 tunnin haaste sarjakuvilla kuulostaisi mielenkiintoiselta. Jakaisin kirjat teemojen tai maiden mukaan lukukimpuiksi ja raportoisin sitten blogiini, että miltä visuaalisten ärsykkeiden massatulitus maittaa. Mutta näiden vuoro on sitten toisella kertaa. Nämä vain tulevia lukuideoita, jotka toteutan jossain vaiheessa. Pitää myös terästäytyä vuoden loppuun mennessä Ikkunat auki Eurooppaan -haasteen kanssa, sillä moni Euroopan maa on vielä valloittamatta. Olen haastanut itseni myös parilla muulla lukuhaasteella, mutta tärkeimmät ovat ensi tammikuussa järjestettävät Blogistanian Finlandia ja Globalia -äänestykset, joten niitä varten pitää vielä tutustua uutuuskirjoihin, jotta tiedän mille kirjoille annan oman sydämeni.

Mutta ensi maanantaina alkaa Aikamme kertojia -teosten luku-urakka (tai ei se mikään urakka ole, suurnautinto). Kerro, mikä kirja minun tulee ehdottomasti lukea!

Terkuin innostunut kirjablogisti (joka näköjään käyttää liian paljon sulkuja)!